Toisinaan mietin mitä kaverini, joita en ole nähnyt aikoihin ajattelevat minusta. Ovatko he kenties kasvaneet ystävyydestämme ohi, koska aikaa on mennyt.. kenties liikaa? Kaipa siihen olisi osasyyllinen, jos mitään ei enää olisikaan. Aika on vaan mennyt kauhean nopesti, vuodet suorastaan juoksee karkuun! Kaipaan vanhoja hyviä aikoja, vaikka hyvässäkin on aina huono. Ei ole kumpaakaan ilman toista. Olisi kiva elää jokin hetki menneisyydessä, kun sitä ei olisi ollutkaan. Voikun saisi vaan upota johonkin hyvään muistoon, ja hukkua siihen pieneksi ikuisuudeksi. Sama kun syö suussasulavaa suklaata, ja se sulaa aivan liian nopesti. Kaikki hyvä tuntuu kestävän liian vähän aikaa, ja kaikki ikävät jutut taas aivan liian pitkään. Katkeran suloista. Toivon että tämän myötä tajuaisi nauttia hetkestä, myös niistä tulevista. Jokainen hetki on omalla tavallaan kaunis, koska se ei palaa. Se on jotain ainutlaatuista..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti