Muutos

Kello näyttää nyt puolta kymmentä, ja mitä minä teen? Olen tietenkin koneella. Toisaalta, voisin myös pyöriä ympyrää ja pitää nenästä kiinni odottaen että kaikki menisi itsestään ohi. Toisaalta, on kyllä erittäin mukavaa päästä asumaan itsekseen (kämppiksen kanssa). Mutta kaikki tuntuu menevän niin hurjan nopeasti. Tänään tuntuu muuttuvan muukin kun asuinpaikka.

Olen käynyt nyt kolme vuotta keskustelemassa, ja nyt se loppuu. Nyt pitäisi osata jo jutella itseänsä kanssa sujuvasti, mutta epäilen. Sitä hienoa taitoa en ole vielä oppinut. Vaikka olen 18, en osaa ratkaista ongelmia pääni sisällä. Minussa on vielä paljon vihaa ja katkeruutta, josta olisi hyvä päästä eroon. Tuntemattomalle jutteleminen on vaan nykypäivänä hyvin kallista meille "aikuisille".  Joten saatan vain käpertyä sänkyni nurkkaan, ja pohtia miten tässä nyt näin kävi. Mutta olen kuitenkin ylpeä siitä mitä olen saavuttanut. Olen selättänyt masennuksen, ortorexian, erinäisiä pelkoja ja neurooseja. En kaikkia, mutta huomattavan osan taakasta olen jättänyt taakseni. Joten hyvästi eilinen, ja ethän jätä minua pulaan kaikesta pelottavasta tietämätön huominen?