Työ on sinäinsä yksinkertaista, mutta voimia vievää. Sillä joutuu koko ajan kävelemään, ja siitä saa rakkoja varpaisiin.. mikä on melko kivuliasta. Eniten odotan että saisin ekan kunnon palkan, mutta hemmetti.. palkka tulee kahdesti kuussa (kahdessa erässä). Eli en tule näkemään tililläni ihanan isoa raha summaa. Tiedossa siis ensimmäisestä osasta palkkaa maksaa vuokra, jonka jälkeen jää ehkä viikoksi tai kahdeksi rahaa ruokaan. Ja sitten, sitten tulee loppukuun käyttö rahat. Jotka nekään eivät päätä huimaa, mutta kyllä niillä elää. Toistaiseksi ainakin.
Jos nyt pitäisi sanoa muutama sana jostain muustakin, niin olen ajatellut lähteä interreilaamaan kesällä, jos saisi vaan rahaa säästettyä. Epäilen vain kovasti asiaa. Himottaisi kovasti lähteä puolaan, saksaan, belgiaan, ranskaan.. Kun vihdoinkin uskaltaisi lähteä, vai uskaltaako sittenkään? En tiedä mihinkä matkakuumeeni on kadonnut, mutta ainakin se on laskenut. Tarvitsisin nimittäin matkaseuraa, mutta olen aivan liian väsynyt joko fyysisesti tai henkisesti tekemään asialle mitään. Sillä työni vie voimani.
Toinen vaihtoehto on jättää kesän reili väliin ja lähteä syksyllä ihailemaan lapin ruskaa. Mutta mitkä ovatkaan nuo hotellien korkeat hinnat. Kenellä on ihan oikeasti varaa? Lappiin voisin lähteä vaikka yksin, mutta yöpyminen hotellissa yksin.. on melko kallista. Että mitäköhän sillekkin matkalle käy. Pitäneen tutkia yöpymisvaihtoehtoja hieman tarkemmin. Mutta mutta, lomahan olisi erittäin mukaisaa pitää kesällä, joten miten ihmeessä jaksan siirtää "kesä"lomaani syksyyn? :( Saatika jos haluan (palkatonta)lomaa niin sekin pitäisi alkaa jo anoa tässä pikkuhiljaa..
Tämä romaani loppuu nyt tähän. Kiitos ja kumarrus. P.S. Työpaikan kahvimachinesta saa hyvää(parasta) kaakaota! Ja se on ilmaista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti