Onko sellaista? Täydellistä hetkeä jollekkin. Monista asioista olen viime aikoina päässyt yli, mutta edelleenkin mieltäni vaivaa sellainen kuin sitoutumis kammo. Vai vaivaako sittenkään? Mistä tietää että se on juuri sitoutumiskammoa? Ehkä en ole törmmännyt vain oikeanlaiseen ihmiseen, enkä siten usko sellasta olevan. Tai toki uskon mutten ehkä halua löytää, vielä.
Siten mieleeni pulpahtaa ajatuksia onko minulla ongelma, vai kehitänkö vain itselleni ongelman niiden puutteessa. Voisin väittää pelkäävän serustelua, mutta todellisuudessa pitäisin kyllä kovasti seurustelusta, mutta en vain niiden loppumisesta. Joten nään hyödykkäimpänä tällä hetkellä olla aloittamatta mitään sellaista, minkä nään jo mielensyövereissäni päättyvän.
Joten onko tämä vain mielipiteeni olla seurustelematta, koska en vain tahdo tällä hetkellä ja koe siihen tarvetta. Vai olenko minä vain sitoutumiskammoinen mutta yritän selittää sitä järkeillen? Sitä en voi tietää. Mutta ehkä joku päivä tiedän milloin on oikea aika, mahdollisesti..JOPA rakastua. Kyllä. Minä parisuhteisiin kyynistynyt ja katkeroitunut ihminen. Mahdollisesti vielä joku päivä rakastun. Pelottavaa, mutta erittäin mahdollista. Sitä odottaessa, matkani käy jääkaapille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti